Vauhdikasta ja sulavaa – Taitoluistelu Suomessa

Taitoluistelu lajina syntyi alun perin viihteeksi jääkiekko-otteluiden väliaikoja varten. Nykyään se on monipuolinen urheilulaji, joka sisältää yksinluistelun, pariluistelun, jäätanssin sekä muodostelmaluistelun. Kilpailijoita Suomessa on yli 7000, ja sadat tuhannet suomalaiset ilmoittavat harrastavansa luistelua tavalla tai toisella. Taitoluistelussa keskeisiä ovat tekniset suoritukset, jotka sulautuvat yhteen musiikin kanssa ja muodostavat hallittavissa olevan kokonaisuuden. Kaikkia taitoluistelun osa-alueita yhdistävät lisäksi käytettävät elementit, joita ovat liu’ut, hypyt, askeleet ja piruetit. Kilpailijoita arvioidaan neljäsosapisteiden tarkkuudella, joissa tarkastellaan teknistä osaamista, taiteellista kokonaisuutta ja tehtyjä virheitä.

Taitoluisteluseurojen kattojärjestönä toimii Suomen Taitoluisteluliitto, joka valitsee kilpailevat maajoukkueet. Suomessa kilpailijoita on kaikissa muissa taitoluistelun muodoissa paitsi pariluistelussa, jossa urheilijaparin liikkeiden tulee olla yhdenmukaisia. Ironisesti pariluistelu on ainoa taitoluistelun muoto, jossa Suomi on kerännyt kulta- ja hopeamitalin. Taitoluistelujoukkueita kuitenkin Suomessa riittää, vaikka olympiamitaleita ei ole 1920-luvun jälkeen Suomelle herunut.

Tämänhetkiseen, kauden 2018–2019, taitoluistelun maajoukkueeseen kuuluu kymmenen yksinluistelijaa, kolme jäätanssiparia ja kolme muodostelmaluistelujoukkuetta. Kyseiset muodostelmaluistelujoukkueet ovat Marigold IceUnity, Rockettes ja Team Unique, joista jokainen on saavuttanut maailmanmestarin tittelin vuodesta 2000 alkaen järjestetyissä kilpailuissa. Vuoden 2018 kansainvälisissä kilpailuissa Marigold IceUnity suoriutui mestariksi toista kertaa historiansa aikana.

Suomesta on aktiivisesti osallistuttu muodostelmaluistelun lisäksi erityisesti yksinluistelun EM- ja MM-tason kilpailuihin. Yksinluistelussa EM-tasolla mitalisijoille 2000-luvulla pääsivät Susanna Pöykiö ja Kiira Korpi. Lisäksi Laura Lepistö sijoittui vuonna 2010 MM-tasolla pronssille. Kiira Korven 2012 EM-hopean jälkeen eivät sijoitukset taitoluistelussa ole yltäneet mitaleihin asti.

Kun ottaa huomioon suomalaisten joukkueiden menestyksen muodostelmaluistelun saralla, on selvää, että kiinnostusta riittäisi korkeammallekin tasolle. Muodostelmaluistelua ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty olympialaisten kilpailulajiksi. Vuoden 2018 talviolympialaisten aikana käytiin keskustelua muodostelmaluistelun hyvistä ja huonoista vaikutuksista Suomen, ja myös muiden maiden, mahdollisiin olympialaiskokoonpanoihin ja yhteiskunnallisiin aspekteihin. Kysymys on edelleen avoinna, ja vuoden 2022 Pekingissä järjestettäviä olympialaisia varten päätöksen tulisi olla tiedossa pian.

Logistiset ongelmat ovat olleet yksi muodostelmaluisteluun ja olympialaisiin liittyvistä keskustelunaiheista. Muodostelmaluistelujoukkueessa on 12–20 jäsentä, mikä tuottaisi hankaluuksia lisääntyneiden olympialaisosallistujien majoittamisessa. Joukkueiden suurta kokoa on toisaalta pidetty mahdollisuutena, sillä se kasvattaisi huomattavasti naisten suhteellista osuutta Suomen kaikista olympiaurheilijoista.