Kaukalot jääkiekkoa varten

Suomesta löytyy paljon kaukaloita jääkiekon pelaamista varten. Jäähalleja Suomessa on yhteensä 223, joista kaikista löytyy oikea kaukalo. Nämä on yleensä varattu urheiluseurojen ja harrasteryhmien harjoitusvuoroja ja pelejä varten.

Ulkoa kaukaloita löytyykin sitten jo paljon enemmän. Usempien koulujen urheilukentälle laitetaan talveksi kaukalo, jossa niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät pelaamaan jääkiekkoa. Ulkona sijaitsevat kaukalot jääkiekkoa varten ovat hyvin suosittuja myös muualla, esimerkiksi jääkiekon synnyinmaassa Kanadassa.

Jääkiekkokaukalon mitat ovat pysyneet alkuajoista saakka samana, eli yleensä koko on 61m x 26 m. Tämä juontaa juurensa jääkiekon keksimiseen 1800-luvun loppupuolelle. Tällöin kahden kadun välissä oleva maa-alue jäädytettiin jääkentäksi pelejä varten. Tämän alueen koko sattui olemaan 60 m x 25 m, joka on suunnilleen sama kuin nykyisen jääkiekkokaukalon koko.

Kaukaloita on ollut monenlaisia, ja pitkään ne myös pysyivät lähestulkoon muuttumattomana. Perinteinen, esimerkiksi koulun kentältä löytyvä, kaukalo on paksua vaneria, joka on maassa kiinni teräspalkeilla ja betonipainoilla. Tällainen kaukalo ei jousta yhtään, vaan kaukalon seinämät ovat tukevasti paikoillaan. Ulkokentillä näkee myös kaukalon päädyissä olevaa kanaverkkoa, jota käytettiin pitkään myös jäähalleissa olevissa kaukaloissa. Tekniikan kehitys kuitenkin mahdollisti hieman parempien materiaalien käytön ja nykyisin jäähalleissa olevat päädyt ovat tehty pleksilasista.

Uusimpana kehitysaskeleena ovat tulleet niin sanotut joustokaukalot. Ne ovat turvallisempia kuin tavalliset kaukalot, joita kuvattiin aiemmin. Kaukalon seinämät joustavat jos esimerkiksi pelaaja törmää siihen. Näin ehkäistään loukkaantumisia ja vältetään aivotärähdyksiä, joita pelaaja voi helpolla saada lyödessään pään kaukalon seinämään. Näitä ei kuitenkaan löydy vielä jokaisesta jäähallista, ainoastaan suurimpien kaupunkien suurimmista halleista. Syy siihen on hinta. Joustokaukalo voi maksaa esimerkiksi 200 000 euroa, joten panostus on suuri. Yleensä kaupungin suurimman hallin pääkäyttäjä on jokin jääkiekon sm-liigassa pelaava seura, joten on vähän epäselvää, miten kustannukset jakaantuvat, mikäli seuralla ei ole kovin suurta kassaa. Toki yksikin vakava loukkaantuminen, joka pystytään ehkäisemään joustokaukalolla, maksaa itsensä saman tien takaisin. Siksi onkin harmi, ettei joustokaukaloita ole vielä hankittu joka paikkaan.

Onneksi Suomesta löytyy monta hallia ja ulkokaukaloa, joten jääkiekon aloittaminen ja harrastaminen on mukavaa ja helppoa.